Eero vääntäytyi lauantai-aamun mustaan pilveen. Päivä tuntui olevan pilalla, ennenkuin alkoikaan. Päässä jyskytti, suu oli kuiva kuin museon muumiolla. No, sekään ei ollut uutta, mutta oli jotakin muuta, sellaista, mitä ei olisi halunnut herätä muistamaan, mutta vähitellen muisti kuitenkin. Riitta! Se nainen se osasi.

Perjantai-ilta oli alkanut mukavissa tunnelmissa. Mitäs, olihan vapaapäivä tiedossa, disco soi ja sykki. Ensin parit drinkit Riitan kanssa ja . . . oli "tietoa", oli toivoa. Mutta Riitta olikin rakennellut riidan jostakin olemattomasta, niinkuin nyt virttynyt paidankaulus olisi ollut esteenä hyvälle seksille. Tai enemmällekin, jos niikseen tuli. Mutta se oli vaan ollut poissaolevan oloinen ja kiukutellut kaikesta. Ja kun hän oli sanonut, että "sun nimi onkin ihan sulle sopiva, RIITA", niin se oli sähähtänyt että " niin onkin, ERO ", ja lähtenyt kengänkannat kopisten baarista.

Niin se oli häipynyt, ja kohta baaritiskiin nojaillut Markku oli lähtenyt kiireellä muka wessaan !!!  unohtanut kännykkänsäkin baaritiskille, josta Eero oli sen korjannut taskuunsa.

Olikohan tupakatkin lopussa? Eero kaiveli takkinsa taskuja. No niin, siinä se Markun kännykkä nyt oli. Olivatkohan viettäneet yön yhdessä. Voi saa . . . !

Eero tuijotti kännykkää. Eikö olisi parasta saada asiat selville, oli miten oli. Hetken epäröityään hän valitsi Riitan numeron - sehän oli siinä jo valmiina, prkle!

- " Oi Markku! Ihanaa, kun soitit, minulla on jo ikävä sinua. Oli niin ihana yö, " Riitan ääni sirkutti.

Eeron kurkkua kuristi, tuskin sai sanottua kähisevän "Hei, kuule . . . "

- "Tulethan kohta, tuo vaikka pizza, niin vietetään mukava iltapäivä ja . . . mites sä kuulostat niin vaimeelta? Mulla on kuule suuria uutisia."

- "Taitaa olla patterit menossa", kähisi Eero, " mutta kerro nyt ne uutiset heti".

- "Ehei Markku, ei tän sortin uutisia puhelimessa kerrota. Vasta paikan päällä, ja mä meinaan kirjaimellisesti! hihhih! Tuo sitten suuri pizza, niinku kolmelle . . . "

Eero ehti tuskin vetää henkeä, ennekuin oma kännykkä pirahti.

- " Hei, sori nyt se eilinen, mutta ei mulle sovikaan tänään. Mun tantti tulee käymään, se kun on niin tän Adventin perään, että pitää tulla tännekin kynttilöitä sytyttelemään. Mä soitan sit ensi viikolla, moi."