Naiset istuivat toimistopöydän ääressä vastapäätä toisiaan. Nuoremmalla oli pitkä aaltoileva tumma tukka. Toinen oli vaaleaverikkö, jonka muodinmukainen piikkitukka sinkoili eri suuntiin. Vaalea oli tutkija, tohtorin titteliä käyttävä rikostutkija. Hänen tehtävänään oli selvittää, oliko vastapäätä istuva tummaverikkö jollakin tapaa sekaantunut juuri tapahtuneeseen murhaan. Hän kyseli asiallisia kysymyksiä ja sai ylimalkaisia tirskahtelevia vastauksia.

Huoneen laitamilla surisivat kamerat. Kumpikin naisista näytti kuuntelevan niitä. He vilkaisivat vaivihkaa, minkä kameran valo näytti aktiivia, ja kuin toisiaan lähestyen kallistuivat kameraa kohti. Heillä oli muodinmukaiset asusteet, joista vähän kallistamalla sai esiin maitorauhaset melkein kokonaisuudessaan. He näyttivät olevan tasavertaiset. Myöskin he muistivat mutristaa botoxilla hersytetyt huulensa ja puhua pikkutytön vienolla äänellä. He olivat todella aika tasavertaiset - tohtori ja huora.

(Mutta jos miehet kävivät tuijottamaan, tohtori alkoi kirkua seksuaalirikoksesta. Tumma tyttö oli vain mielissään.)